työvoiman tarjonta

Mikä ihmeen työvoimapula

Jyrki Katainen, Juhana Vartiainen sekä EK ovat jo toista vuotta halunneet lisätä työvoiman tarjontaa. Aiheellisesti on kysytty ja ihmetelty, miksi pitäisi lisätä työvoiman tarjontaa, kun omasta takaakin on työttömänä n. 250 000 ja lisää tulee jatkuvasti. Lisäksi työttöminä voidaan pitää niitäkin jotka ovat työkykyisiä ja työhaluisia, mutta ovat päässeet joko yhteiskunnan tukien varaan tai työttömyyspäivärahalle. Niitäkin lienee saman verran eli yhteensä n. 500 000. Vai lieneekö vielä enemmän? Tilastojen kaunistelun vuoksi siitä ei oikein saa selvää. Joku oli laskenut työttömien määrän toisella tavalla eli niin, että oli tilastokeskuksen luvuista kaivanut työikäisten määrän ja vähentänyt siitä yksitellen kaikki ryhmät, jotka jostain syystä eivät kyenneet töihin tai olivat eläkkeellä ja päätynyt n. 1 000 000 työttömään.

Miten sitten työvoiman tarjontaa haluttaisiin lisätä? Eläkeikää nostamalla, työvoimavaltaisen maahanmuuton lisäyksellä, työaikaa pidentämällä, kotihoidon tukea muuttamalla niin, että saataisiin lisää naisia työmarkkinoille. Muitakin keinoja voi olla, joista en kaikista tiedäkään.

Kun työvoiman tarjontaa haluavilta on kysytty, miksi pitäisi työvoiman tarjontaa lisätä, kun ei entisillekään ole töitä, niin mitään kunnon vastausta ei ole tullut. On vain puhuttu epämääräiseesti jostain talouden kasvuedellytyksistä. Tässä on kuitenkin takana aivan selvä suunnitelma, joka perustuu ranskalaisen taloustieteilijän Jean-Baptiste Sayn nimeä kantavaan Sayn lakiin, jonka mukaan tarjonta luo kysyntää. Tavaramarkkinoilla se toimiikin moitteettomasti. Työmarkkinoilla se ei toimi. Esteenä ovat tupot ja niiden yleissitovuus. EK ilmoitti jo vuosi sitten, että tupoja ei enää tehdä, mutta joutui sittemmin perääntymää huonon taloustilanteen takia. Tavoitteesta ei kuitenkaan ole luovuttu, vaan seuraavalla työehtosopimuskierroksella EK taas ilmoittaa, että ei tupoja ei tehdä, ainoastaan liitto — ja työpaikkakohtaisia sopimuksia ja luovutaan yleissitovuudesta. Jos siihen mennään, se merkitsee palkkatason laskua eli sisäistä devalvaatiota. Kun Euroa ei voi devalvoida, niin tehdään sisäinen devalvaatio eli lasketaan palkkoja. Rakennetaan matalapalkka-alat. Näin saadaan Sayn laki toimimaan työmarkkinoillakin. Työttömät lähtevät töihin pienemmälläkin palkalla, jolloin työvoiman tarjonta luo myös kysyntää. Maaperää valmistellaan jo täyttä päätä. Lehtikirjoituksissa ja muissa puheenvuoroissa joita Katainen, Vartiainen ja EK ovat esittäneet tulevat nämä pyrkimykset hyvin selvästi näkyviin. Miksi eivät AY poliitikot puhu tästä mitään? Eivätkö he ymmärrä missä mennään vai eivätkö he uskalla puhua siitä mitään? Nyt olisi aika puhua eikä vaieta, sillä sitten, kun asiat on jo päätetty, on myöhäistä rypistää.

Erkki Imppola

5 kommenttia artikkeliin “työvoiman tarjonta”
  1. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    No työttömyyspäivärahansaajathan ovat tilastollisellisesti työttömiä.. Mutta koskaan ei ilmoiteta ns tempputyöllistettyjä, jotka ovat työllistettynä valtion tuella kunnissa , valtiolla ja jonkin verran myös yksityisissä yrityksissä. Lisäksi työttömyystilastojen ”putsaajana” käytettänee edelleen työllisyyskoulutusta. Myös eräitä tilastokikkoja työttömyyden/työssäolon määrittelyssä ollee edelleen. Olin aikanaan jonkin vuoden Tilastokeskuksen puhelinkyselyssä työllisyystilanteestani. Sain vaikutelman, että varsin vaatimattomatkin työtunnit tekevät kyseltävästä työllisen. Luulen että todellinen työttömien määrä on 500.000 tai hieman yli.

  2. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ja kun Lauri lasket mukaan ne jotka 70-80 luvulla meni Ruotsiin ja sinne jäi, ovat vielä työikäisiä. Valtaosa lähti työttömyyden takia ja karkeasti he poistivat noin puoli miljoonaa työtöntä Suomesta.
    Siis oikeastaan pitäisi karkeasti arvioida jotta Suomessa on miljoona työtöntä.
    Silti demarit vain tukee ja pönkittää tätä järjestelmää jota nyt kutsutaan markkinataloudeksi mutta kaikkihan tietävät että oikea nimi on kapitalismi.

  3. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Tässä on tietysti nyt helppo kirjoittaa työmarkkinoiden joustavuudesta, kun on juuri jäänyt eläkkeelle. Kuuluin yli 40 vuoden työurani aikana kahteen toimihenkilöliittoon ja viimeksi teollisuusliittoon. Kaiken kaikkiaan jäi käsitykseksi, että työmailla ollaan valmiita suurempiin joustoihin kuin liitot antavat ymmärtää. Ja näin myös menetellään. Ammattiliittojen johto tuntuu ilmeisesti ”imagosyistä” pelaavan kovempaa kuin ovat. Haluavat säilyttää lokoisat hommat hyvällä palkalla.

  4. avatar pohdiskelija sanoo:

    Ehtoota
    Ennen oli metsuri,Homelite,kirves ja kaatorauta. Nyt on metsäkone ja sen kuljettaja. Kone karsii puun katkaisee ja ruudulta näkyy ”tämä menee Lohjalle”, katkoja nousee ylös,pysähtyy ja ruudulla lukee ”tämä menee Rengon sahalle”. Tässä yksi esim koneellistamisesta ja toinen on robotti NAO joka pitää vanhuksille liikuntatiimiä.
    Ja niin edelleen sanos
    Aarno Jii

  5. avatar pohdiskelija sanoo:

    Jatkan viäl
    Toi miljoona käy iha hyvi yhtee ku puhutaa et köyhii o meil miljoona. Täsä miljoonas o tiätty myäs ne jotka ei haluukka mittä tehrä sanos
    Aarno Jii

Jätä kommentti

css.php