Ulkoiustamisen kirot

Ulkoistamisen kirot

Tänään, perjantaina, marraskuun 15. päivänä saksalalaisessa Lufthansassa varmaan korkattiin jokunen kuohuviinipullo ja laulettiin muutama mieltä ylentävä laulu.

Tarina alkoi siitä, kun Finnair ulkoisti lennoilla tapahtuvan sapuskan tarjoilun saksalaiselle Lufthansan omistavalle yhtiölle. Lufthansasta oli jo jossain vaiheessa tullut Finnairin osaomistaja ja se on pitkään havitellut Finnairia joko kokonaan tai ainakin pääomistajaksi. Lufthansan pyrkimyksiä on ääneen tukenut entinen valtion omistusohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala kertomalla, että valtioin pitäisi luopua Finnairin pääomistajuudesta ja myydä se jollekin. Hmm! Epäilyksiä herättävä mielipide. Nyt sitten sattui jotain sellaista, mitä Lufthansa on odottanut. Saksalainen yhtiö pääsee sanelemaan ehdot. Vaakakupissa on paljon. Jyrki Katainen kertoi eilen 14.11., että jos lentoalan ja niihin liittyvät tukilakot alkavat, niin koko Suomen talous menee polvilleen. Kaikki työntekijäjärjestöt hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoesityksen. Samoin työnantajapuoli paitsi saksalainen Lufthansan omistama sapuskafirma. Saksalaisia ei kiinnosta tippaakaan, miten suomen taloudelle käy. Heitä kiinnostaa Finnair, joka on kypsymässä saksalaisten käsiin. Saksalaisten toiminta muistuttaa häkellyttävästi kiristystä, josta he odottavat saavansa rahassa mitattavaa etua.

Ulkoistamisen vaaroista on varoiteltu monelta taholta siitä saakka, kun ulkoistaminen alkoi. Varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Päinvastoin. Niin kuntien kuin valtionkin hallinnossa sekä valtion yhtiöissä kuten muissakin yhtiöissä on syntynyt suoranainen ulkoistamiskiima. Ulkoistamista on perusteltu säästöillä, mikä on pääasiassa pelkkää humpuukia, sillä, jos ei yksi maksa niin toinen maksaa ja se toinen on useimmiten kuluttaja ja veronmaksaja. Esimerkkinä vaikka vanhuspalvelut. Lisäksi päätösvalta ja asioiden hallinta valuu milloin minnekin, pahimmassa tapauksessa ulkomaille, kuten tässä Finnairin tapauksessa paperiteollisuuden alasajossa. Nyt tikun nokkaan on nostettu Talvivaara, johon on investoitu suomalaista pääomaa pitkälti toista miljardia euroa. Nyt sitä taitavat odotella kanadalaiset kaivosyhtiöt vesi kielellä, ja samaan aiokaan elinkeinoministeri lyö löylyä kiukaalle kertomalla julkisesti, että ei taida tulla yrityssaneerausta. Elinkeinoministerin ei pitäisi tässä tilanteessa puhua mitään.

EU varoitteli Suomea huonosta taloudenhoidosta, eikä syyttä Sekä tämä hallitus sen enempää kuin edellinenkään ei ole saanut mitään korjausta aikaan. EU:n suuntaan yritetään vaan pokkuroida ja havitella merkittäviä virkoja, samaan aikaan muut EU maat käyttävät EU:ta itsekkäästi hyväkseen sen, kun osaavat ja kerkiävät. Mutta kansalaisten huonosta kohtelusta EU on luutunut huomauttamaan Suomen moneen kertaan. Viimeisin huomautus tuli ulkomailta tuotavien autojen arvonlisäveron palautusten pihtaamisesta. Tuppaa unohtumaan, keitä tai mitä varten hallitus on olemassa.

Erkki Imppola

PS. HäSa:n toimitus vaihtoi otsikon, joka hiukan muutti jutun luonnetta. Oma painovirheeni oli viimeisen kappaleen “luutunut huomauttamaan Suomen moneen kertaan”. Ajatus siitä ehkä selviää, mutta olisi pitänyt olla “puuttunut huomauttamaan Suomea moneen kertaan”.

Näitä muita kummallisuuksia, joita ollaan myymässä tai jo menetetty on telakkateollisuus ja viimeksi on ollut puhe siitä, että sähkön jakoverkko pitäisi myydä mulkomaisille sijoittajille. Aivan hirveä suunnitelma. Siinä karkaisivat sekä rahat, että päätösvalta jonnekin tietymättömiin ja tavoittamattomiin ja mitä tapahtuisi huoltovarmuudelle.

Sama

2 kommenttia artikkeliin “Ulkoiustamisen kirot”
  1. avatar Teppo Turja sanoo:

    Senhän tietää, miten tässä käy, jois kukaan ei ole valmis tinkimään saavutetuista eduistaan. Ja siksi toisekseen on vaikeaa ymmärtää, mitä eroa on ilmailusämpylöillä ja huoltoasemasänmpylöillä.

  2. avatar Kommentaattori sanoo:

    Catering kiistassa on muistettava, että tuskin kukaan meistä suostuisi alentamaan palkkaansa 20-30 %. Kysymys on käytännössä työnantajan halusta vaihtaa sopimusalaa, millä tempulla työnantajapuoli haluaa pudottaa henkilöstön palkkoja huomattavasti. Tuskin ko. catering-yritysten työntekijät ovat Suomen palkkaeliittiä tällä hetkelläkään. Hyvintoimeentulevien elinkeinoelämän johtohenkilöiden mielestä työntekijöiden kustannusreferenssinä pitäisi varmaankin käyttää maita, (esim. Kiina, Korea, Intia, Puola, Romania, Tsekki, Unkari etc). Työssäkäyvä palkansaajaväki laitetaan jatkossa kilpailemaan enemmän ja enemmän toisiaan vastaan kilpailun kiristyessä jaossa olevista työpaikoista. Silloin työllisyvät enää ne henkilöt, jotka lupaavat tehdä jatkuvasti palkattomia ylitöitä ja tyytyvät itä-eurooppalaiseen tai aasialaiseen kk-palkkaan. Ihmiset, jotka uskaltavat puolustaa työsuhde-etujaan, työnnetään syrjään ja erotetaan heti seuraavien mahdollisten YT-neuvottelujen yhteydessä. ONKO TÄMÄ TULEVAISUUS, JOTA ME HALUAMME??

Jätä kommentti

css.php